*

Marianna Kupias

Kaikki blogit puheenaiheesta Kehysriihi

Vanha levy, Sixten Korkman

Suomen hallitus valmistautuu ensi viikon puoliväliriiheen yllättävän mukavissa taloudellisissa oloissa. Vaan silti meillä jaksetaan synkistellä.

Tilastokeskus kertoi kiirastorstaina, että Suomen työpäiväkorjattu bkt kasvoi helmikuussa kolme prosenttia viime vuoden helmikuusta. Tammikuussa bkt kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 3,7 prosenttia vuoden takaisesta.

Kehysriihen siirto kunnallisvaalien yli

Työ- ja elinkeinoministerion entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen kirjoitti hyvän kolumnin tilanteesta: Päätöksiä ei voi siirtää aina seuraavien vaalien yli. Hallitus on kertonut, että normaali budjettiriihi ja tulosten puolivälitarkastelu siirtyy kuntavaalien jälkeen, ja syynä on ettei valtiovarainministeriö kerkeä saada laskelmia valmiiksi.

Erkki Virtanen toteaa:

Demokratialoikka - ulkosuomalaisten kirjeäänestysmahdollisuus

Osana hallituksen kehysriihiratkaisua syntyi pitkään odotettu päätös mahdollistaa ulkosuomalaisten kirjeäänestysmahdollisuus. Kirjeäänestyksen aloittamiseen kohdistetaan yhteensä 1,12 miljoonan euron rahoitus vuosille 2018–2019.

Kevätterveiset eduskunnasta!

Edessä on poikkeuksellisen haastava politiikan kevät. Eduskuntatyössä kaikkein tärkeimpiä ovat toimet, joilla edistetään työpaikkojen syntyä ja yrittäjyyttä. Suomen kannalta oli välttämätöntä, että hallitus piti kehysriihessä kiinni vastuullisesta talouspolitiikan linjasta, neljän miljardin säästöuralla pysymisestä ja talouspolitiikan uskottavuudesta.

Onkin nyrkkitervehdyksen vuosijuhla

Tämä oli maan hallitukselta isojen uutisten viikko. Suomi-laiva saattaa sittenkin kääntyä Juha Sipilän, Timo Soinin ja Alexander Stubbin avittamana. Tulevaisuudessa näkyy vihdoin muutakin kuin utua.

Uskaltaisin väittää, että on jopa fist bumpin eli nyrkkitervehdyksen paikka. Sellaisen, jonka Sipilä ja Stubb esittelivät jo huhtikuussa 2015 ennen kuin SSS-hallitus oli edes olemassa. (Katso ohessa oleva kuva Ylen vaalitentistä viime vuodelta).

Kehysriihen säästöpäätöksistä ja Suomen talouden tulevaisuudesta

Hallituksen kehysriihessä päättämät säästöt ovat kova pala monelle suomalaiselle, erityisesti pienituloisille. Köyhälle jokainen sentti merkitsee ja kun leikataan, se sattuu. 

Kuitenkin hallitus tekee oikein, kun se säästää. Suomi on ottanut vuoden 2008 jälkeen talouslaman alettua reilusti yli 50 miljardia euroa velkaan. Velkaantuminen on pysäytettävä, jos emme halua ajautua IMF:n, EU:n ja velkojien holhoukseen.

Koulutuslupauksesta tuli koulutuspetos

Suomessa on totuttu olemaan ylpeitä korkeasta osaamisesta ja menestyksestä Pisa-tutkimuksissa. Nyt hallitus on kuitenkin sanomassa hyvästejä osaamiseen perustuvalle menestykselle. Koulutuksesta leikataan valtavasti, vaikka alla oli jo edellisen kauden liian suuret leikkaukset.

Kehysriihessä teuraalle joutui opintotuki. Ajoitus oli sopiva, sillä tänään eduskunta keskustelee opposition yhteisestä koulutukseen ja opintotukeen kohdistuvia leikkauksia kritisoivasta välikysymyksestä.

Ruusuja ei ole tulossa

Stubbin mukaan turvapaikanhakijoiden kokonaiskuntannukset ovat nyt 400 miljoon euroa vuodessa. 

Iltalehti uutisoi, että sairaspäivärahoista leikataan 22 miljoonaa. Nyt hallitus on leikkaamassa myös lapsilisiä. Makeisveron poisto korvataan polttoaineveron nostolla, joka tietää autoilijalle noin 30-35€:n lisämenoa vuodessa. Hyvänä asiana hallitus päätti lisätä poliisien toimintamäärärahoja 5 miljoonalla eurolla ja kehyskauden loppuvuosina 10 miljoonalla. Luonnonhaitta korvauksiin, rikosseuraamuslaitokselle sekä suojelupoliisille on myös luvassa lisää tuohta.

Opintotuen leikkuri viiltää kovimmin korkeakouluopiskelijaa

"Hallitus on päättänyt opintotukisäästön toteuttamisesta. Hallitus kohtuullistaa selvitysmies Roope Uusitalon esittämää opintotuen ehtojen kiristämistä ja opintotukileikkausta siten, että pitkän aikavälin säästövaikutukset ovat noin 122 milj. euroa.

Luovutaan tulonsiirrosta apteekeille - vaikutus talouteemme 108 miljoonaa euroa

Hallitus on tuoreeltaan ilmoittanut kehysriihen tuloksista ja julkaissut julkisen talouden päälinjat seuraaville neljälle vuodelle. Keskustelu on kiteytynyt 10 mrd euron kestävyysvajeen ympärille. Suunnitelman mukaan ongelma selätetään seuraavasti: Rakenneuudistusten (sote etunenässä) uskotaan tuovan 4 mrd € hyödyn, talouden kasvu hoitaa vajeesta 2 mrd € ja julkisen talouden leikkauksia eli kulusäästöjä tehdään 4 mrd € edestä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä