*

Marianna Kupias

Kaikki blogit puheenaiheesta Opintotuki

Budjettiriihen onnistumisia

Elina Lepomäki kirjoitti hyvän kirjoituksen hallituksen budjettiriihen annista; päätöksiä olisi saanut tehdä enemmänkin. Muutamia oikean suuntaisia askeleitakin oli, pilkon osan niistä alle.

Opiskelu työttömänä helpottuu

Suomi leikkaa kehityksestään: opintotukikuukaudet pienenevät

Iltalehti uutisoi 11.05.2017, että hallitus tulee jälleen leikkaamaan opintotukia. Tällä kertaa vuorossa olisi uusien yliopisto -ja korkeakouluopiskelijoiden vuoro: Tukiaika lyhenisi noin parilla kuukaudella. Samalla kannustetaan opiskelijoita lainan ottamiseen: Kelan myöntämän opintolainan korko pienenee nykyisestä seitsämästä prosentista neljään prosenttiin. Toimeentulotukea ei myöskään heru ilman, että laina olisi nostettu kokonaisuudessaan. 

61-vuotiaalle tuplatulo ­– opiskelijalle tuloraja ja ”rankaisukorko”

Nyt on taas se aika vuodesta, kun Kela muistaa tuhansia opiskelijoita ja vastavalmistuneita perintäkirjeellä, jonka mukaan opintotukea on maksettu ”liikaa” tuloihin nähden. Liika tarkoittaa esimerkiksi 987,50 euroa suurempia kuukausituloja, kun opintotukea nostaa 9 kuukautta vuodessa.

Näin opiskelija tienaa viisinumeroisen summan velanoton sijaan

Uutissuomalainen uutisoi kohuhakuisesti opiskelijoista, jotka polttavat luottotietonsa välttääkseen opintolainataakan. Ennen kuin kyseenalaistamme tämän pienen joukon toiminnan järkevyyden on kysyttävä olennainen kysymys. Eikö olisikin mukavaa, jos voisit ihmisarvoiseen elämiseen riittämättömän tuen ja viisinumeroisen takaisinmaksettavan opintolainan sijaan saada tukia lähes ihmisarvoiseen elämään riittävän +-1000 euroa kuukaudessa? Tämä on mahdollista suunnitelmallisella toiminnalla. Opiskelija voi hakea toimeentulotukea, jos hänelle ei myönnetä opintolainaa.

Kannustavuutta opintotukeen

Kela tarkistaa vuosittain verotuksen tulotietojen perusteella, onko opiskelija ollut oikeutettu hänelle maksettuun opintotukeen. Opiskelijalta, joka on ylittänyt tulorajan, peritään tukea takaisin 15 prosentin korotuksen kera. Tämä ei todellakaan kannusta työntekoon.

 

Miksi tutkintojen rahallinen arvo unohdetaan?

Viime päivinä on kovasti ollut tapetilla opintotukeen kohdistuneet leikkaukset. Hallitusta on moitittu lyhytnäköiseksi ja koulutusvihamieliseksi ja ylipäätään ollaan oltu kauhean huolissaan siitä, pystyykö kukaan enää opiskelemaan, kun sitä ei tarpeeksi tueta. Asiasta olen kirjoittanut jo aikaisemmin, mutta nyt haluaisin tuoda esille asian, joka tuntuu jäävän monien ajattelussa huomiotta. Tämä asia on tutkinnon arvon sivuuttaminen.

Kaikki opiskelu aikuisiällä mahdolliseksi työn ohessa

Hallitus toi opiskelijat yleisen asumistuen piiriin, joka hyödytti monia ja siirsi pienemmän joukon puolison elätettäviksi. Tai sitten elätettävien on käytävä töissä. Nuorten terveystilastoista näkee, että eihän siitä mitään tule. Moni tippuu kelkasta yrittäessään yhdistää täyspäiväisen opiskelun osa-aikatyöhön. Itsestäni olen huomannut, että opiskelumotivaatio kärsii valtavasti työsuhteista. Sitä alkaa herkästi ajattelemaan, että ”kyllähän ne työnantajat nyt varmasti arvostaa minun työhistoriaani enemmän, kuin arvosanoja”.

 

50 000 opiskelijaa jää kokonaan ilman tukia!

Lucian päivä on valon juhla, mutta tänään hallitus sammutti valot muun muassa opiskelijoilta ja varsinkin perheellisiltä opiskelijoilta.

Vasemmiston valinta: oikeudenmukainen ja uudistuva Suomi

Politiikassa on aina vaihtoehtoja. Politiikka on vaihtoehtojen taidetta. Hallituksen esitys valtion ensi vuoden talousarvioksi on yksi mahdollinen vaihtoehto, mutta ei missään nimessä ainoa. Eilen oppositiopuolueet esittelevät omia vaihtoehtojaan ensi vuoden talousarvioiksi ja vaihtoehdoiksi Sipilän hallituksen politiikalle.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä